+358 44 560 8083

Talvipyöräilijän kokemuksia: pukeutuminen

Eikö talvella pyöräillessä tule kylmä? Eikö lasten kanssa talvipyöräily ole vaarallista?

Useamman vuoden talvipyöräilykokemuksella voin vastata, että ei. Pyörällä voi liikkua talvella lähestulkoon yhtä helposti, joskaan ei aina yhtä mukavasti, kuin kesällä.

Entä talvimaastopyöräily?

Olen enemmän hyöty- kuin maastopyöräilijä, mutta talvella jääränneissä ja lumisilla poluilla maasturilla pyöriminen on sekin hauskaa puuhaa.

Talvipyöräilyn aloittaminen ei käy niin helposti kuin kesällä, mutta suosittelen rohkaistumaan talvisille poluille.

Peilaan tässä juttusarjassa yleisiä ennakkoluuloja omiin talvipyöräilykokemuksiini ja annan tässä juttusarjassa vinkkejä pukeutumiseen, talvikunnon rakentamiseen, talvipyöräilyn turvallisuuteen sekä pyörän kunnossapitoon talvella.

Aloitetaan uutta talvipyöräilijää eniten huolettavasta kysymyksestä: onko talvella kylmä?

Kylmä vai kuuma?

Yleinen ennakkoluulo on, että talvipyöräily on kylmää puuhaa. Kokemukseni on päinvastainen: yleensä ongelmana on hikoilu. Ajoviima käy varpaisiin ja sormiin ja oikein tiukoilla pakkasilla silmälasit jäädyttävät nenän. Sopivalla pukeutumisella talvipyöräiljän lämmönsäätely onnistuu.

Kerrospukeutuminen on osoittautunut toimivaksi: kerrokset pitää vain valita lämpötilan ja ajoviiman mukaan ja ottaa huomioon oman kehon lämmöntuotto. Tämä saattaa johtaa kummallisiin asuvalintoihin: lähden usein pyörällä liikkeelle pukeutuneena siten, että tuulenpitävän takin alla on vain ohut paita, mutta käsissä hiihtorukkaset.

Koska jokaisen ihmisen kylmän herkkyys ja lämmöntuotanto ovat yksilöllisiä, joten en voi sanoa, että omat pukeutumistapani toimivat kaikilla, mutta näin olen itse itseni pukenut talvikeleillä.

Suosituksia pukeutumiseen

Aluskerrokseksi olen valinnut keinokuituista armeijaylijäämää tai muita alusasuja lämpötilasta riippuen. Nollakelissä vedän alimmaiseksi kerrokseksi t-paidan ja lyhyet kalsarit. Kovemmilla pakkasilla vaihdan paidan pitkähihaiseen ja lisään pitkät kalsarit. Ja jos oikein kylmä on, niin vaihdan koko aluskerroksen paksumpaan armeijaylijäämäkalsonkiin.

Välikerroksena olen käyttänyt pyöräilyyn tarkoitettua takkia. Se on siitä kätevä, että takakappale ulottuu riittävän alas ja puhelimen ja avaimet saa selän taskuihin. Välikerroksen otan vain, jos pakkasta on vähintään muutama aste, muuten tulee liian kuuma.

Jalkopään päällyskerroksena minulla on käytössä yleensä maastopyöräilyyn tarkoitetut housut kesät talvet. Ne ovat siitä hyvät, että alle mahtuu kerroksia tarpeen mukaan. Takkina olen käyttänyt keleistä riippuen joko kesäkäyttöön tarkoitettua aivan ohutta tuulitakkia tai paksumpaa vettäpitävää takkia. Ohut takki on loistava niin kauan, kun sade ei ole vetistä tai pakkasta ole -20 astetta. Paksumpi takki on yleensä liian kuuma, mikä tarkoittaa hikoilua, joka taas aiheuttaa ongelmia.

Sormet ja varpaat sekä kasvot ovat talvipyöräilyssä kovilla. Näiden ruumiinosien pahin vihollinen on ajoviima.

Peruskenkänä on toiminut jo vuosia Sievin maihari ja Teseman sukat lämpötilan mukaan kerrostettuina. Lukoilla ajaessani olen pannut välikauden pyöräilykenkiin Venäjältä tuomiani huopapohjallisia ja päälle kengänsuojat ajoviimalta suojaamaan. Oikeita talvipyöräilykenkiä en saituuttani ole vielä hankkinut.

Käsineistä sopivimmiksi ovat osoittautuneet kolmisormiset hiihtokäsineet, varsinkin tuulenpitävällä materiaalilla täydennetyt mallit. Märät kelit ovat olleet kaikkein ongelmallisimpia, mutta ratkaisin märkyyden viimein armeijayljäämällä. Löysin vettäpitävät liipasinsormelliset rukkaset, jotka ainakin syystalvella osoittautuivat erinomaisiksi: ne suojaavat sekä sateelta, että viimalta.

Kypärän alle sopii mielestäni vain kypärämyssy. Näitä on saatavina erilaisina. Yleensä ajan ohuella bambumyssyllä, kylmemmille keleille minulla on villainen kypärämyssy. Todella tappavaan talvikeliin suojaan pääni siten, että kypärän päällä on sadesuoja, kypärän alla ensin hiihtopipo, sitten villamyssy ja alimpana bambumyssy. Olen polkaissut punttisalille sydäntalvella kun pakkasta on ollut -25 astetta. Hieman ovat ukkelit katselleet kuoriutumistani, mutta kylmä ei silloinkaan ollut.

Rytkyt talviseen maastoon

Talvimaastoilussa siirtymien ja metsässä ajelun pukeutumisen eroihin on hyvä kiinnittää huomiota ennen maastolenkkiä: metsässä ei tarvitse suojautua ajoviimalta. Olen usein tehnyt niin, että olen ottanut metsälenkille reppuun ohuemmat käsineet. Metsän reunassa olen ottanut päällimmäisen takin pois ja vaihtanut käsineet kevyempiin.

Pukeutumisen yhteenveto

Yhteenvetona: kokeile erilaisia pukeutumistapoja ja valitse itsellesi toimivimmat kerrokset. Suojaudu ajoviimalta ja tuulelta, mutta älä pue liikaa.

Hienot tekniset tekstiilit eivät talvipyöräilyssä ole tarpeen. Hikoilevaksi muovipussiksi itseään ei kannata pukea niilläkään.

Nyrkkisääntönä talvipyöräilyssä toimii hyvin se, että kun lähtiessä on vähän kylmä, niin kohta on jo sopivan lämmin.

Seuraavassa kirjoitelmassa tarkastelen talvipyöräilyn turvallisuutta.

Comments are closed.