+358 44 560 8083

Talvipyöräilijän kokemuksia: pyörän kunnossapito talvella

Pyörän talvikunnossapito

Polkupyörä on kovilla talvella, mutta omien kokemusteni mukaan vähäisillä huoltotoimenpiteillä pyörä kulkee kovillakin pakkasilla, kunhan polkija ei vain hyydy.

Omien kokemusteni mukaan eniten ongelmia syntyy silloin, kun kosteus pääsee jäätymään vaijerinkuoriin ja jumiuttaa vaijerit. Kelien vaihdellessa nollan molemmin puolin märkyys hakeutuu pyörän osiin, mutta yhtälailla vihollinen on kondensoituminen.

Kondenssia syntyy, jos pyörää säilytetään lämpimässä ja ajetaan kylmässä. Tällöin pyörän kylmät metalliosat keräävät itseensä lämpimään tuotaessa kosteutta ilmasta (eli kondenssia), joka ei pääse haihtumaan esimerkiksi vaijerinkuorista tai navoista.

Parisen kiloa painava planeettavaihteisto, eli tuttavallisemmin napavaihde, on tyypillinen kondenssin uhri. Navan sisälle kondensoituva vesi ei pääse navan sisältä ulos, vaan jäätyy ulkona. Tällöin vaihteet eivät toimi. Lämpimässä vesi sulaa ja vaihteet toimivat taas, mutta vesi ruostuttaa ajastaan navan sisuskalut.

Kosteuden torjumiseen on omat neuvonsa. Aloitetaan kuitenkin ennen talvea tehtävästä kausihuollosta.

Syksyn kausihuolto

Kausihuolto on hyvä ajoittaa ensimmäisten pakkasten alle. Tällöin välttyy ikävästi jumiutuvilta vaijereilta ja muista yllätyksistä.

Huollossa on syytä avata, puhdistaa ja voidella navat, jotta ne eivät jähmety pakkasilla. Erittäin tärkeää on napavaihteen puhdistus ja voitelu.

Vaijerit on hyvä vähintäänkin voidella, tai peräti vaihtaa, jos kuorilla ja vaijereilla on ikää. Jumiutuvien vaihteiden kanssa voi vielä elää, mutta mielestäni on turha säästää vaijerinkuorta, jos jarruvaijerit jäätyvät pakkasilla ruosteisiin kuoriin ja mutkiin.

Vaihtajien nivelet öljytään kuten myös ketju ja vaihdevivut. Tippa öljyä tekee ihmeitä pakkasessa kiukuttelevalle vaihdevivun räikälle.

Lukkoakin kannattaa muistaa tipalla parilla öljyä.

Jos pyörässä on joustokomponentteja, on ne hyvä huoltaa ennen talvea. Uudet tiivisteet ja öljyt säästävät murheilta. Sopivilla pakkasilla ilmakeula saattaa nimittäin päästää ilmat vanhojen tiivisteiden ohi. Ja ne pakkasilla jumiutuvat elastomeerikeulat – niille ei voi tehdä mitään.

Syksyn kausihuolto viimeistellään sopivilla talvirenkailla ja valoilla.

Kevään kausihuolto

Talven jälkeen pyörä on hyvä käydä jälleen läpi. Talvi syö ketjuja ja rattaita eri tavalla kuin kesä, varsinkin jos ajetaan tiesuolalla höystetyssä loskassa. Varsinkin ohuemmat ketjut ysivaihteisesta ylöspäin saattavat venähtää talvella nopeastikin.

Ongelmat ja niiden ratkominen

Ennakoivista huolloista huolimatta talvella tulee silti yllätyksiä. Mitä tehdä?

Eniten hankaluuksia pyörän kanssa on silloin, kun pakkanen ja märkyys vuorottelevat. Pyörä olisi hyvä saada ainakin vesisateelta suojaan jonkinlaisen katoksen alle. Yleensä vaseliinilla ja öljyllä saa pidettyä paikat luistavina ja veden muualla.

Ongelmallisimpia kohtia ovat vaijerinkuoren mutkat: esimerkiksi takahaarukan alaputkelta levyjarrusatulaan nouseva vaijeri tuppaa keräämään kuoreensa vettä, joka sitten jäätyy. Olen yrittänyt ratkaista näitä ongelmia v-jarrun vaijerin suojakumeilla. Kumista leikataan sopivan mittainen pala, täytetään se vaseliinilla ja tuikataan vaijerinkuoren päähän. Sitä voi yrittää kiinnittää sopivilla klemmareilla jarrusatulaan, jos niin pieniä löytyy.

Jumiutuneisiin vaijerin auttaa lämpö, kuivaus ja voitelu. Pyörä otetaan vähäksi aikaa lämpöiseen, vaijerit otetaan irti ja kuori puhalletaan paineilmalla kuivaksi.

Jumittava vaihtaja on helppo hoitaa sekin: puhdistus, kuivaus ja voitelu. Sama ohje toimii vaihdevipujen kanssa.

Lumi ei yleensä ole ongelma. Nuoskakeleillä vannejarrut ja lokarit saattavat kerätä lunta, mutta kun kädessä on sopivat rukkaset, niin sipaisu sormella auttaa.

Rengaspaineita kannattaa seurata. Esimerkiksi 47-559 -kokoisen renkaan paine vaihtelee puolikin kiloa plus viiden asteen ja kahdenkymmenen pakkasasteen välillä. Ei ihme, jos pakkasella polkeminen tuntuu raskaalta, jos renkaissa ei ole juuri painetta.

Yhteenveto

Loppujen lopuksi pyörä ei tarvitse talvella ihmeempää huoltoa. Kunhan pyörän säilytyspaikka on sopiva: ei liian lämmin eikä liian märkä, pääsee pyörällä talvellakin liikkeelle. On käynyt niinkin, että kovilla pakkasilla autojen akut ovat hyytyneet, mutta pyörä on kulkenut. Eikä tarvitse raapata laseja, ei koskaan.

Tietysti keleistä riippuen puhdistusrätin ja öljypullon kanssa saa heilua useammin kuin kesällä ja toisinaan joutuu sulattelemaan vaijereita.

Talvipyöräilysarjan viimeisessä osassa perehdyn talvipyöräilijän mielenmaisemaan: synkkään vesisateeseen puskemalla pääsee kevättalven heleään aurinkoon.

 

Comments are closed.